Historia

Valssi lienee kehittynyt saksankielisellä alueella 1700-luvun lopussa tanssituista pyörivistä paritansseista, ländlereistä. Tanssisalongeissa siitä jalostui 1800-luvun kuluessa jotain aivan muuta, sillä saksalaiset talonpojat tanssivat sitä torikivillä raudoitetut kengät jalassa, eivät liukkailla parketeilla pikkukengissä.

Alkuperäinen tanssimestareiden nimellä valse á trois temps opettama valssi pyöri vain myötäpäivään. Ennen ja jälkeen pyörähdyksen tanssijat ovat kylki tanssisuuntaan. 1840-luvulla tuli vaikeampi valse á deux temps, jossa vaihtoaskelen avulla oli mahdollista pyöriä myös vastapäivään, mutta se ei saavuttanut suurta suosiota.

1870-luvulla Yhdysvalloissa kehittyi box waltz, joka levisi sittemmin Eurooppaankin. Siinä tanssijat ovat ennen ja jälkeen askelikon joko selkä tai kasvot tanssisuuntaan.

1900-luvun alussa Pariisissa kehittyi ristiaskelvalssi, joka kuitenkin tuli suosituksi vasta kun valssin tempoa kiihdytettiin 1920-luvun lopussa.

Myös kansan parissa valssille on keksitty monta erilaista muotoa, koska se on ollut hyvin pitkään suosittu tanssi.

Kansantanssina

Tallennettujen tietojen mukaan valssia kansa on aina tanssinut vain myötäpäivään pyörien, joko rauhallisemmin tai vinhemmin. Nykypäivänä toki suuntaa saatetaan vaihtaakin. Yleensä pyritään pyörähtämään puoli kierrosta tahtia kohden. Askelikkona käytetään edellä mainittua laatikkovalssia.

Vanha valssi (eli loikkavalssi)

muistiinpanoissa melko usein mainitaan vanha valssi, joka ilmeisesti tarkoittaa matalin hyppyaskelin suoritettua valssia. Ykköselle otetaan hiukan pitempi juokseva/loikkaava askel tanssisuuntaan, ja muilla askelilla pyörähdetään parin kanssa. Loikka siis tapahtuu polkkamaisesti, eli se tulee maahan ykkösiskulla. Aivan samanlainen valssin variaatio tahi kaksoistanssi tunnettiin Pariisissa 1800-luvun alussa nimellä Sauteuse, ja 1860-luvulla vanhana valssina.

Juoksuvalssi

valssin askeleet otetaan päkiöillä ikäänkuin juosten, jalat ohittavat toisensa joka askeleella, ja ylös-alas liike on hillityä.

Kaksiaskelvalssi

Kaksiaskelvalsseja on ainakin kolmea tyyppiä.

sama kuin ruotsalainen bakmes, jossa astutaan ykkösellä ja kolmosella
karjalassa tunnettu variaatio jossa kädet pumppaavat joka iskulla, mutta askel otetaan vain ykköselle ja kakkoselle
valssia, jossa otetaan askel vain ykköselle ja kolmoselle, vaikka pyöriminen jatkuukin koko tahdin ajan. Aloittava jalka ei siis vaihdu tahdista toiseen.

Siliävalssi

Nimitys siliä tarkoittaa, että tanssi ei keinu (tai hypi) kuten valssi yleensä, vaan etenee “siliästi”.

Menuettivalssi

Menuettiaskelikolla tanssittua valssia. Ennen pyörintää lyhyt kävelyvaihe, jossa polskan etuaskel (ulkojalka astuu ykkösellä ja sisäjalka kolmosella).

Kaustislainen siliävalssi

Kansanomaisten paritanssien vaativimpia lajeja, koska askelikko on neljän iskun pituinen, vaikka musiikki on kolme iskua tahdille. Ennen pyörintään lähtöä neljän askelen (tai muun parillisen määrän) verran kävelyä.

Reisivalssi

Tanssitaan jalat niin lähekkäin, että tanssijoiden reidet ottavat kiinni toisiinsa

Paakarin valssi

Yksiaskelvalssi, eli tahdin aikana otetaan vain yksi askel, jonka aikana pari huojuttelee.

Viron valssi

Tanssijat pitävät vasenta kättään toisen vyötäröllä, ja oikeat kädet ovat yhdessä päiden yläpuolella.

Valssi